Työläin ja aikaa vievin osuus Saanan ja Ollin remontissa on tähän mennessä ollut muovimattojen, laminaattien, linoleumien ja kokolattiamattojen alta löytyneiden puulattioiden hiominen. Varmasti helpompi tie olisi ollut asentaa päälle uudet lautalattiat, mutta koska kitti-, liima- ja pahvikerrosten alta löytyivät alkuperäiset ja hyväkuntoiset, paksut lautalankut, halusimme niissä näkyvän historian jäävän esiin.

Koulun kynnysten edessä olevat, oppilaiden vuosikymmenien aikana kuluttamat painaumat ja tulisijojen eteen palaneet kolot kuuluivat meistä niin oleellisesti talon tunnelmaan, ettemme halunneet peittää niitä uuden lattian alle. Lautojen päälle hyvin paksulti maalatun kansakoulun ruskean Permo-maalin oli silti odotettua haastavampi homma. Tahmea maali tarttui irroitettaessa kiinni kaikkiin välineisiin, ja hiomahommissa kokeiltiinkin kaikkia välineitä kuparilaikasta höylään ja lattian hioma- ja kiillotuskoneeseen, kulma- ja tasohiomakoneeseen sekä puhdistuslaikkoihin. Lattian tasaisuuden mukaan näitä kaikkia yhdistelemällä saimme lopulta toivomamme puhtaan pinnan.



Alusta asti toiveissamme oli lipeäkäsitellyt lautalattiat, jotta vaivalla hiotut lautalattiat jäisivät näkyviin ja toisivat mukavaa lämpöä huoneisiin. Suopakuuraus oli toinen mietitty ja perinteisempi vaihtoehto, mutta koska sama käsittely tulisi myös keittiöön, epäilimme hieman sen puhtaanapitoa ja lian tarttuvuutta vain kuurattuun pintaan, ja päädyimme siksi lipeäkäsittelyyn.

Domus Classican valikoimista löysimme perinteiseen lipeä-, öljy- ja suopakäsittelyyn sopivat aineet Conwoy-merkiltä*. Lipeän ohessa mukaan sai yksityiskohtaiset ohjeet lipeän käsittelystä, ja nämä löytyvät myös netistä täältä.



Lipeä on hyvä sekoittaa aluksi kunnolla, ja kaataa erilliseen ämpäriin. Lipeäsekoituksessa on vettä ja pohjalle helposti painuvaa natriumhydroksia, joten sitä kannattaa sekoittaa joka työvaiheen välissä. Lipeää käsitellessä on hyvä muistaa kunnon suojavarusteet, hengityssuojain, suojakäsineet ja suojalasit.

Lipeöinti aloitettiin hiomalla hienoksi ja puhdistamalla vanhan puun pinta. Puhdistuksen jälkeen puuhun siveltiin tasainen ja runsas kerros lipeää puun suuntaisesti ja annettiin kuivua seuraavaan päivään.



Lipeän kuivuttua pinta oli vaalentunut selkeästi kalkin noustua pintaan. Pinnasta hiottiin karhunkielellä ylimääräinen kalkki pois. Mikäli pinnasta haluaa vaaleamman, voi lipeäkäsittelyn toistaa, mutta koska itse toivoimme melko lämpimää sävyä, käsittelimme laudat lipeällä vain kerran.



Lipeäkäsittelyn jälkeen puu vaatii lisäkosteutusta öljystä, ja siksi pintaan siveltiin pellavaöljy. Öljyä löytyy sekä väritöntä että valkoiseksi aavistuksen sävytettyä. Koska käsittelimme lattian lipeällä vain kerran, päädyimme valkoiseen sävytettyyn öljyyn. Öljy levitettiin pintaan tasaisena kerroksena, jonka jälkeen se hangattiin karhunkielellä ja ylimääräinen öljy pyyhittiin pois rätillä. Öljyn kuivuttua lattia hiottiin punaisella karhunkielellä uudelleen, jonka jälkeen öljykäsittely uusittiin.

Öljyä käsitellessä on muistettava, ettei öljyä saa päästä valumaan lattian alle ja käytetyt rievut tulee polttaa tai upottaa veteen käytön jälkeen, jotteivat ne syty palamaan itsestään.



Öljyn kuivuttua pinta hiottiin vielä kerran. Lipeän oltua lattiassa n. viikon ajan, lattia kuurattiin vielä perinteisellä suopaliuoksella. Ensimmäisessä käsittelyssä seos tehdään vahvempana 1:10 suhteella ja pestään kahteen kertaan. Myöhemmin lattiaa pestäessä käytetään miedompaa 1:20 suhdetta.



Lopputuloksesta tuli todella vaivan arvoinen! Lattia on sävyltään ihana, ja tunnultaan todella pehmeä ja lämmin. Vanhan lattian kulunut pinta tulee hienosti esiin ja sointuu kauniisti uusiin seiniin. Huoneessa on nyt asuttu lipeäkäsitellyllä lattialla hetki, ja lattialle tulleet tahrat ja lika on tuntunut irtoavan suopakuuratusta pinnasta ihanan helposti pyyhkäisemällä. Tähän valintaan olemme todella tyytyväisiä, ja kova työ lattioiden kunnostuksessa kannatti!



* tuotteista saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Turun Sanomat kävi tutustumassa miten Toukolaaksossa hommat ovat edenneet kevään ja alkukesän aikana. Ja tekivät siitä komean kansijutun. Rosita goottilaisena kansikuvatyttönä.



"Meillä ei ollut selkeää visiota lopputuloksesta vaan päätimme tehdä juttuja, jotka omasta mielestämme näyttävät kivoilta. Vanhat kaapit saavat usein aikaan mökkifiiliksen, mutta tästä tuli mielestämme oikein onnistunut, Rosita Haapasaari kertoo."



"Oli mahtavaa, kun saimme suihkun ja pesukoneen toimimaan. Olimme puoli vuotta ilman omaa kylpyhuonetta, joten näitä asioita oppi arvostamaan, Matias Andersson sanoo."



"Seinän valmistuttua uudet tilat tuntuivat aluksi aivan liian pieniltä, kun olimme tottuneet suuriin ja avariin luokkahuoneisiin. Mutta nyt kun mittasuhteisiin on tottunut, ratkaisu tuntuu sisustamisenkin kannalta oikealta. Ja ovathan nämä huoneet edelleen suuria. Kaksi entistä luokkahuonetta muodostavat aikaisempaa kotiamme suuremman tilan, Saana Sipilä sanoo."



"Toukolaakson pihaa kunnostetaan hiljalleen. Viime syksynä perustettu kukkapenkki ilahduttaa joenpuoleisessa päädyssä."

Koko laajennettu nettiversio löytyy täältä ► http://koti.ts.fi/rakenna/valiseina-jakoi-toukolaakson-kahtia/

Teksti: Anu Välilä
Kuvat: Marttiina Sairanen / Turun Sanomat

Toukolaaksossa pidettiin viime viikolla yhtiökokous kauniina kesäisenä iltana. Ruoaksi valmistettiin Saanan ja Ollin remonttikeittiössä irtokeittolevyn avulla sitruunaista artisokkapastaa, ja hyvää oli. Yllättävän helpolta on tuntunut elämä melko alkeellisissakin olosuhteissa, tosin oli ihanaa kaivaa ensimmäistä kertaa kauniimpia astioita pahvilaatikosta käyttöön ja kattaa pöytään muuta kuin leipää, nuudelia tai vihiksiä.



Jokirantamaisemasta on kesän aikana tullut nautittua kyllä täysin siemauksin, sekä aamukahvit että iltateet tulee juotua yleensä tämän pöydän ääressä auringonnoususta tai -laskusta nauttien. Joessa lipuvia melojia on saanut seurata tämän kuun aikana todella paljon, kerran näimme jopa matkauimarien polskivan ohitsemme.



Juomana toimi lähikaupasta haettu valikoima erikoisoluita. Jälkiruokana nautittiin shampanjaa ja mutakakkua riisijäätelön sekä matchan kera.



Ilta jatkui pitkään auringonlaskun jälkeen tulevia remontteja ja muita illanviettoja suunnitellen. Olipa mukavan lyhyt kotimatka näistä illanistujaisista uuteen makuuhuoneeseen.



 

Remontoidessa oppii kaikenlaisia uusia taitoja kuten esimerkiksi panelointia. Joitakin vuosia sitten emme olisi voineet kuvitellakaan laittavamme paneelia seinään, mutta nyt keittiön lattiasta kattoon paneeliseinän ohella myös verhoomon uuteen kipsilevyseinään laitettiin perinteinen puolipanelointi. Vanhastaan puolipaneelit olivat jo ikkuna- ja hirsiseinillä.

Alunperin tasoittamani kipsilevyseinä oli tarkoitus vain maalata puolipaneelin osalta. Ajattelin pihistellä kalliin helmipaneelin suhteen, mutta lopputulos näyttikin huonolta ja hankimme kasan paneelia. Totesin myös, että kipsilevyn tasoittaminen kahteen kertaan ei riitä, jos seinän aikoo maalata. Helmipaneelit vaihtelevat hieman puulaadusta ja valmistajasta riippuen. Esimerkiksi mäntypaneelissa helmi on usein muuta paneelia matalammalla ja vaikuttaa oleellisesti valmiin paneloinnin ulkonäköön. Tämän opimme keittiön paneeleista. Ohjeet panelointiin sain remonttimieheltämme Ilkalta.



Kipsilevyseinässä paneelin taakse kannattaa laittaa akryylimassaa, koska viimeistelynaulat eivät pysy kipsilevyssä koolauskohtia lukuunottamatta. Näin paneelit kiinnittyvät paremmin.



Kiinnitykset kannattaa tehdä listojen alle jääviin kohtiin. Kyseinen yhdistelmänaulain, jota myy nimeltämainitsematon saksalainen ruokakauppa jättää ikäviä jälkiä paneeliin. Emme suosittele.



Paneelit maalattiin valkoisesta pohjaväristä huolimatta kahteen kertaan vaalean harmaalla sävyllä.



Nyt seinät ovat hienosti yhtenäiset. Ikkunaseinällä on vanha ja pitkällä seinällä uusi paneeli.

Viime ajat on pitänyt kiirettä Saanan ja Ollin puolella! Nykyinen vuokrakoti siirtyy uudelle asukkaalle kuun vaihteessa ja vielä ei Toukolaaksossa ole yhtään huonetta valmiina. Työ- ja remppakiireiden keskellä tarttui Helsinginreissulla mukaan pieni kirja, joka osuu niin isosti ajankohtaan että pakko esitellä.

Edward Hollis (s.1971) on brittiläinen arkkitehti ja kirjailija, joka on kirjoittanut The School Of Life -kirjasarjaan opuksen joka tiivistää asumisen historiaa ja filosofiaa aikojen alusta nykypäivään mukavan kompaktiin muotoon. Hollis kirjoittaa viihdyttävästi ja kriittisesti ja kirjaa voikin suositella jokaiselle oman elämänsä kodinrakentajalle.

Seuraavassa muutama puhutteleva sitaatti ja tunnelmia meidän puoleltamme viikkoa ennen muuttoa.



"A house constitutes a body of images that give mankind proofs of illusions of stability."

- Gaston Blanchard (The Poetics of Space, 1958, suom. Tilan Poetiikka Nemo kustannus, 2003)



"Most of us make ourselves at home in places which were never really designed for us in the first place. But, somehow, making do, keeping what we must, chanting what we can, we manage. We change what we find, and in doing so, make it our own."



"Homes aren't just machines, and what they contain - the lives we lead in them - can't be manufactured as if they were. In fact things often work best when they are not being used for the purposes for which they were designed."



"Unlike the furniture which we equip our homes, or the buildings with which we shelter them, the objects with which we clutter them - the things of 'sentimental value' we value accumulate over a lifetime - solidify our memory and our knowledge of the world. Without these things to anchor them, our apprehensions slip away."



"We have lived for so long with the association between privacy and privilege they we have grown to assume that being separated from other people is a universal, desirable and necessary good; but just as often, studies have shown that people would rather put up with the inconvenience of being together, rather than luxuriate in being alone."



"No one has ever been able to agree on the definition of good taste, and they never will. Beauty is as ephemeral and elusive as the means we use to make it. It doesn't actually matter. Ultimately, the reason for decorating your home isn't to create an eternal work of art, to glorify the monarch, or to go one better than the neighbours. It's simpler than that: the purpose of decorating your house is to create scenery for the life, real or not, you'd like to live in it."



"Home is not something that will ever be complete. Home is a set of strategies we use to make ourselves at home in a world that, as we have seen, stubbornly resists the urge to stand still for long enough for us to perfect it."



"All along, we have worked worked with assumption that home resides in spaces, objects, and surfaces. We have assumed that, somehow, home can be found in a place, or that, in making places and things, we can make a home.

And all along we have found that those places or things that can guarantee privacy, repose, beauty, balance, function and origin are, like the end of the rainbow, just out of reach.

Perhaps, that's because home isn't a place, after all. Perhaps, instead, it's time."

Aamen.



 

Talon halkaisevan väliseinän myötä Toukolaaksoon on avattu nyt verhoomo, joka toimii vanhassa luokkahuoneessa. Kodin yhteydessä toimiva verhoomo sai luontevasti nimekseen Verhoomo Kotosalla. Alun perin verhoomo oli tarkoitus saada toimintaan jo viime joulukuussa, mutta pitkittynyt rakennuslupaprosessi venytti aikataulua keväälle. Oikeastaan mukavaa, että työt voi aloittaa vähän lämpimämmissä merkeissä.

Hieno tila ja yli neljän metrin huonekorkeus innoittivat tekemään verhoomosta vähän fiinimmän verstaan. Puolipaneelia jatkettiin uuteen seinään ja tapetiksi valikoitui Pihlgren ja Ritolan William Morris -tyylinen tapetti. Komeaa hirsiseinää jätettiin näkyviin ja kellastunut katto maalattin valkoiseksi. Muutama koulun vanha tavara pääsi myös mukaan verhoomolle uuteen käyttötarkoitukseen.

Verhoomon ensimmäisenä työnä valmistuivat Artekin ruokapöydäntuolit, joihin laitettiin mukavan pehmeä ja luonnonläheinen villakangas. Verhoomolla on myös oma Verhoomo Kotosalla -blogi sekä Facebook-sivu, josta kannattaa käydä tykkäämässä sillä kesällä on toivottavasti luvassa verhoomon avoimet ovet päivä. Verhoiluun liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä sähköpostitse rosita.haapasaari@hotmail.com tai suoraan puhelimitse 040-7479464.

Rakennusluvan saavuttua alkoi Toukolaaksossa remontin tässä vaiheessa kokoluokaltaan mittavin projekti kun asuntojen väliin rakennettiin kaikkien kerroksien läpi kulkeva seinä.  Uusien paloturvallisuussäädösten vuoksi väliseinän piti kulkea tosiaan kellarin lattiasta vesikatolle yhtenäisenä, samalla hoitui toki toimiva äänieristys asuntojen väliin. Seinään rakennettiin kaksi runkoa, joiden väliin laitettiin palovillaa ja rakenteen molemmilla puolille tuplakipsilevyt. Ajatus moottorisahalla koko talon sahaamisesta kahtia tuntui tuhoon tuomitulta, mutta käytännössä homma hoitui odotettua nopeammin.



Seinän valmistuttua uudet tilat tuntuivat ensin isoon luokkahuoneisiin tottuneena aivan liian pieniltä, mutta muutaman päivän jälkeen uusien huoneiden mittasuhteisiin tottui ja ratkaisu tuntui sisustamisenkin kannalta oikealta. Kaksi hieman pienempää luokkahuoneen puolikasta tulevat varmasti parempaan käyttöön kuin jättikokoinen sali.



▲

Thanks to modern Finnish fire regulation, we had to cut the whole house into half with chainsaws to be able to build the wall that divides our apartments. But luckily the operation went much smoother than we expected. Now we both have two hall rooms waiting for other parts of the house to be ready.

Turun Sanomat kävi Valonian energia-asiantuntija Anne Ahtiaisen kanssa tutustumassa miten Toukolaaksossa hommat ovat edenneet talven ja alkukevään aikana.



"Kun vesi alkoi tulla hanasta, minulla kesti monta päivää tajuta se. Menin aina vessaan tiskaamaan astioita, vaikka olisin voinut pestä ne keittiössä, Rosita Haapasaari sanoo."



"Rosita Haapasaaren ja Matias Anderssonin päädyn keittiön ja oleskelutilan remontti on edennyt hyvin ja nämä kaksi huonetta ovat pian valmiita."



"Rakennuksen hirsiseiniä peittivät useat tapettikerrokset. Rosita Haapasaari ja Matias Andersson aikovat jättää palan vanhaa tapettia näkyville."



"Idioottivarmat ratkaisut, joilla talot ovat pysyneet kunnossa ja lämpiminä aiemminkin, houkuttelevat kuitenkin enemmän kuin isot elektroniikkavuoret, Olli Sallinen sanoo."

Koko laajennettu nettiversio löytyy täältä ► http://koti.ts.fi/rakenna/toukolaakson-remontti-etenee-lupien-ehdoilla/

Teksti: Anu Välilä
Kuvat: Shoja Lak / Turun Sanomat

Lauantaina Toukolaaksossa pidettiin yhtiökokous ja samalla kokkasimme yhdessä ruokaa. Illan pääpaino oli nimenomaan syömisessä, joten kaikkien mielestä kokous oli erittäin mukava ja onnistunut. Tällaisia lisää! Pääkokin virkaa toimitti Matias, joka vastasi alku- ja pääruuasta. Jälkiruoka oli Saanan vastuulla.

Illan menu oli:

Kookoskermalla maustettua fenkolikeittoa

Paahdettu juures-belugalinssi-tofu -salaatti

Banaanipannukakku riisijäätelöllä ja karamellisoiduilla pähkinöillä

Jälkiruokadrinkkinä Karpalo-Napue Gin















Ah, yhtiökokous meidän makuumme!

▲

We had our first Toukolaakso's shareholders meeting, so we naturally combined it with cooking. Matias was a head chef and made coconut cream - fennel soup and tofu salad with roasted root vegetables and beluga lentils. Saana made banana pancakes with rice milk ice-cream and caramelized nuts. And cranberry Napue gin for a after dessert. Super. Just the way we like our official meetings to be!

 

Vihdoin saimme kauan odotetun rakennusluvan(!) ja samalla alkoi myös talon toisen puolella vanhan luokkahuoneen jakaminen keittiöksi ja kylpyhuoneeksi. Jo raaka rakenne ja huokolevyllä päällystetyt huoneet tuovat itselle selkeän kuvan tulevista huoneista. Lämpenevät ilmat ja pitenevä valoisa aika helpottaa myös remontin edistymistä. Nyt ei enää malta odottaa saada huoneita vauhdilla eteenpäin ja päästä muuttamaan uusiin huoneisiin! Lopulta täytyisi tehdä myös konkreettisia päätöksiä tulevien huoneiden tulevan sisustuksen, materiaalien, sähköjen ja kiinteiden kalusteiden suhteen.



Kaikista huoneista on löytynyt vanhojen kokolattiamattojen, muovimattojen, linoleumien ja puulevyjen alta alkuperäiset lautalattiat, mutta kunto on vaihdellut huoneittain. Makuuhuoneen lattia vaatii eniten työtä, sillä pinnassa on liimattua pahvia, tasoitetta sekä paksulti maalia. Onneksi tämä on myös pinta-alaltaan pienin huone, joten eiköhän tämäkin fyysisellä työllä saada kuntoon.



▲

Great! We finally got building permission from the city and can start building the wall that will divide the house into two apartments. In Saana ja Olli's side we've been lucky to found good solid wooden floors from under the plastic mats and linoleum. Lots of work needed to get these clean, but we're sure the outcome will make it worth.