Saanan ja Ollin puolella toinen saleista on vihdoin päässyt käyttöön. Kalusteetkin löysivät paikkansa ilman suurempia ongelmia ja uusia hankintoja. Edellisessä asunnossa ollut 50-luvun sohva sopi kooltaan ja väriltään tilaan yllättävän hyvin ja laverin saimme ystäviemme vanhempien ladosta. Sohvapöytä on pieni viritelmä vanhasta talosta löytyneestä vanhasta kirjahyllystä ja eurolla ostetuista käytetyistä marmorilaatoista, mutta eiköhän sekin saada kuntoon laitettua.





Nahkainen safarituoli löytyi roskalavalta keskustasta. Sattumien kautta meille selvisi tällä viikolla, että kaluste on Artekin 30-luvulla maahantuoma ranskalainen tuoli. Kunto vaatisi pientä entisöintiä, mutta nyt historian selvittyä täytyy olla entistä huolellisempi kunnostuksessa.



Tauluja pitäisi vielä ripustaa seinille, mutta seinätilaa on niin paljon, että sommittelu on aiheuttanyt hieman päänvaivaa. Ehkä pitäisi olla vaan rohkea ja ripustaa yksi ensin ja jatkaa ympärille. Seinän pituinen kaapisto on vanhoista talossa olleista koulun kaapeista rakennettu. Aluksi suunnittelimme käyttävämme ne keittiössä, mutta koska mitoitus ei ollut keittiöön kovin optimaalinen, onneksi saimme ne hyötykäyttöön salissa.





Lattioissa päädyimme salissa vanhaan kunnon suopakuuraukseen. Kävimme ostamassa Rakennusperinteen Ystävien kaupasta Puolalanpuistosta kotimaista Kätevän emännän pellavaöljysuopaa. 114-vuotiaan lankun hiominen vuosikymmenten kansakoulunruskeiden maalikerrosten alta oli toki todella aikaavievää, mutta lopputulos näyttää meistä tosi hyvältä.



Salin väliseen oviaukkoon suunnittelimme lasiovia, jotta vielä remontin ollessa kesken toisessa huoneessa pystyisimme sulkemaan välin huoneiden välissä. Emme haluneet kuitenkaan perinteisiä pariovia, sillä aamuaurinko nousee toisen salin puolelta ja laskee toiseen saliin, joten ikkunallisten ovien avulla saamme lisää valoa molempiin huoneisiin. Mikäli majoitamme vieraita toisessa salissa, niin ovien avulla saa sinne myös hieman lisää yksityisyyttä. Lasiovia etsimme useasta eri paikasta, ja lopulta päädyimme tilaamaan ne mittojen mukaan tehtynä Nissinen Design Groupilta *. Emme olisi voineet olla tyytyväisempiä lopputulokseen. Toiminta oli ripeää, ja ovet sopivat huoneeseen täydellisesti. Toisen huoneen valmistuttua ovet saa kätevällä haitarimekanismilla myös oviaukon sivuille, jolloin huoneet yhdistyvät yhdeksi tilaksi. Laitetaan tännekin vielä lisää kuvia kun toisella puolella vallitsee vähän pienempi kaaos.



Salin kattovalaisimet on purettu Turun Akatemiatalosta, ja näitä meillä on säästössä toista salia varten vielä muutama. Kooltaan ne sopivat korkeaan tilaan oikein sopivasti.



* tuotteesta saatu alennusta näkyvyyttä vastaan.

 

Saanan ja Ollin eteisessä on myös tehty pieniä muutoksia kalusteissa. Talven tullen tuli tarve vaatekaapille, kun takit löytyivät aina kasasta sohvalla. Onneksi salissa oli valmiina vanha perintökaappi, jonka siirtämällä saimme myös lisää tilaa remontille. Siirtämällä yhden pöytäryhmistä eteiseen, siitä tuli myös enemmän huonemainen, vaikkemme juuri ole tuossa pöydän ääressä vielä istuskelleetkaan.



Olli toivoi lahjaksi Lundian kolmemetrisiä välitikkaita, jotta eteisen kirjahyllyyn saisi vielä vähän enemmän tilaa kirjoille. Viimeiset sellaiset löytyivät onneksi Lundian varastolta, ja saimme huonekorkeuden maksimikäyttöön.