Savimaalien testausta salihuoneessa

30.7.18 by Toukolaakso


Saana ja Ollin puolella korkeimpien salihuoneiden valmistuttua mietittiin pitkään eri pinnoitusvaihtoehtoja. Toiveena oli hengittävä ja hieman elävä pinta. Muiden huoneiden seinät olemme maalanneet Uulan Into-maaleilla, mutta näihin huoneisiin halusimme testata jotain muuta. Salihuoneissamme on myös yhdessä seinässä kipsilevyä (pakollinen paloseinä jakamaan taloa), toisessa Huokoleijonan päällä makulatuuritapettia ja yhdessä pinkopahvia, joten tämä asetti tiettyjä vaatimuksia. Vastaamme tulivat savimaalit, jotka tuntuivat perinteiseltä ja turvalliselta vaihtoehdolta. Värisävyt näihin maaleihin voi joko ostaa valmiiksi sekoitetuista vaihtoehdoista tai sekoittaa itse, joten myös tämä mahdollisuus pelata pigmenttien kanssa kiinnosti. Salin eri seinät näyttävät eri valaistuksessa, eri päivänaikoina ja vuodenaikoina hyvin erilaisilta, joten mahdollisuus sävyttää maalia kokeilukohtien maalaamisen jälkeen tuntui hyvältä.



Domus Naturan muovittomat ja hengittävät savimaalit sekä sävytyspigmentit hankimme käyttöön Domus Classicalta*. Värien sekoittaminen olikin mielenkiintoinen projekti. Kokeilimme sekoittaa ensin pienempiä määriä värejä eri purkkeihin. Sävytyksessä käytimme Umbran vihreää, mustaa ja sinistä.

Tavoitteena oli saada lämmin, vihertävän harmahtava sävy. Pienessä savimaalimäärässä jo pienikin määrä pigmenttiä muutti sävyä huomattavasti ja eri seinillä maalattaessa sama väri näytti täysin erilaiselta. Maalattaessa maali näytti myös selkeästi lopullista väriä tummemmalta ja kuivui huomattavasti vaaleammaksi useamman tunnin ajan. Vaikka maali oli kosketuskuiva ja uudelleenmaalattavissa 1-3 tunnin kuluttua, sävy näytti vaalenevan vielä pidempään. Perinteisiin maaleihin verrattuna oli mukavaa pystyä sävyttämään maalia itse haluamaansa suuntaan.





Lopulta löysimme meitä miellyttävän sävyn ja sekoitimme sitä ämpärillisen, jotta sama sävy riittäisi varmasti koko huoneeseen. Vaikka yritimme tarkasti merkitä käyttämämme reseptit, tuli joka erästä aina hieman eri sävyinen. Kerralla kannattaa siis sekoittaa varmasti koko huoneeseen riittävä määrä maalia. Maalasimme savimaalia lopulta 3 kerrosta, jotta kaikki sauman ja epätasaisuudet menivät peittoon. Pinnasta tuli mukavan elävä ja samettisen matta. Täyshimmeänä luonnonmaalina savimaali ei sovellu aivan jokaiselle seinälle, sillä se ei kestä pesemistä. Salin seinissä emme kuitenkaan usko, että tästä tulee ongelmaa. Pintaa voi kuitenkin pyyhkiä kevyesti ja ongelmakohtia on helppo myös paikkamaalata tarpeen mukaan. Laitamme pian lisää kuvia valmiista maalatusta huoneesta.



Tavoitteenamme on remontoida sellaisilla metodeilla, että talo seisoo paikallaan vielä seuraavankin sadan vuoden jälkeen. Savimaalin hengittävyys tukee tätä tavoitetta ja lisäksi maali on helppo maalata. Monille materiaaleilla sopivuus oli hyvä etu huoneessa, jossa on kolmea eri pintamateriaalia. Eli eiköhän jatketa savimaalilla myös seuraavankin salihuoneen parissa!

* Tuotteet saatu näkyvyyttä vastaan.

”Ei vanhan remontoiminen mitään rakettitiedettä ole” - Toukolaakso ja vanhan kansakoulun remontointi Helsingin sanomissa

29.7.18 by Toukolaakso


Helsingin sanomat kävi haastattelemassa Saanaa ja Ollia kansakoulujen remontointia käsittelevään juttuunsa, jonka nettiversio löytyy täältä: https://www.hs.fi/koti/art-2000005714954.html



"Kaksi vuotta sitten heinäkuussa pari yöpyi koulussaan ensimmäisen yön lattialle viskatulla patjalla. Aamulla alkoi remontti. Keittiö purettiin ja ennen kuin uusi saatiin paikoilleen, ruuat tehtiin yhdellä keittolevyllä tai lämmitettiin Vihiksiä. Vessaan piti juosta talon toiselle puolelle kellariin.

”Kun alku on karu, kaikki mitä saadaan valmiiksi, tuntuu luksukselta”, kertoo Saana Sipilä."





”Jos me pystytään remppaamaan, niin moni muukin pystyy. Tämä ei ole niin pelottavaa kuin miltä etukäteen vaikutti. Ha­luamme palauttaa talon alku­peräisempään, hengittävään kuntoon perinteisin menetelmin ja materiaalein. On hienoa, kun eristeiden ja muovimattojen alta paljastuu sata vuotta vanhaa jykevää hirsiseinää ja puulattiaa.”





”Meitä on kolme pienyrittäjää ja yksi kokki. Joukossa ei ole yhtään massipäällikköä, joka haluaisi talon täyteen italialaista marmoria. Kaikilla on aika samanlainen käsitys, mitä asiat saavat maksaa”





”Asuntolaina on meidän elämän suurin sijoitus. Tuntui järkevältä hankkia sillä hyvin tehty vanha talo. Ja mitä enemmän olemme tutustuneet vanhojen talojen remontointiin ja opiskelleet asioita, sitä järkevämmältä hankinta tuntuu”





Teksti: Susanna Lehmuskoski

Kuvat: Vesa-Matti Väärä

Salin remontointia ja repeäviä pinkopahveja

28.3.18 by Toukolaakso


Talven aikana Saanan ja Ollin puolella ollaan päästy myös ensimmäisen salihuoneen kimppuun. Lattioista on poistettu sama kansakoulunruskea Permo-maali kuin muistakin huoneista. Alkuperäinen paneelikatto pestiin ja maalattiin, ja siitä tuli komea.





Vanhoja tapettimalleja ei uusien kerrosten alta löytynyt, mutta hirsiseinistä sensijaan löytyi useita vanhoja piirustuksia ja merkintöjä kuten nämä lusikkamallien piirustukset.





Ulkoseiniin asennettiin lisäeristykseksi Huokoleijonaa, kuten muissakin huoneissa. Kovien pakkasten ajaksi peitettiin niillä osin ikkunoitakin, jotta tilassa pysyisi lämpö paremmin.



Viikonloppuna saimme pinkopahvitettua koko huoneen, ja kokemuksen myötä pahvitus menikin yllättävän helppoa. Kaamea yllätys odotti kuitenkin kun seuraavana aamuna menimme tarkistamaan seinien tilanteen. Pahvit olivat ilmeisesti olleet hieman liian kosteita ja siksi kiristyneet niin paljon, että 3,8 metrinen pahvi oli revennyt keskeltä seinää kahtia. Perkeles! Muut huoneemme eivät ole näin korkeita tai pitkiä, joten ehkä isompi pinta-ala oli vaikuttanut isoon kiristymiseen. Samoin lämpötila oli nyt matalampi, joten pahvien kosteus pysyi niissä paremmin asennuksen ajan.



Kyllä harmitti, kun näimme tämän melkein 5 cm repeämän. Onneksi saimme tehtyä tilalle uuden paikan pinkopahvista eikä koko seinää täytynyt pahvittaa uudelleen. Hieman jännitti miten jo seinällä kiristyneet pahvit reagoivat uuden hieman kostutetun pahvin kanssa, mutta ihan siistiä jälkeä onneksi saatiin.



Testailtiin hieman myös erilaisia värisävyjä salin seiniä varten. Jännittävää nähdä miten erilaisilta sävyt näyttävät eri tiloissa ja eri taustaa vasten.

Valitsemistamme maaleista ja väreistä kerromme lisää myöhemmässä postauksessa, kun saadaan hommat fundeerattua valmiiksi.

Toukolaakso Asunissa

25.1.18 by Toukolaakso


Asun-lehti (01/18) kävi Saanan ja Ollin luona tutkimassa vanhan talon tyyliä.





















Kuvat: Krista Keltanen

Ulkoremontti käyntiin!

26.12.17 by Toukolaakso

Toukolaakson remontti on kesän ja syksyn aikana alkanut vihdoin myös ulottumaan ulkopintoihin asti. Talon rapistunut ulkomaalaus on viime ajat saanut talon näyttämään hieman alakuloiselta ja kattokin kaipaili jo uutta pinnoitusta. Olimmekin siis helpottuneita ja innoissamme kun kesän aikana alkoi tapahtua ja talon ulkoinen ilme alkoi hitaasti mutta varmasti palautumaan entiseen loistoonsa. Ihan kaikkeen emme toki itsekään taivu, ja esimerkiksi kattotöihin sekä eteläpäädyn hirsipaikkauksiin palkkasimme ammattiapua.


Kesällä työt alkoivat katolta. Kattona meillä on alkuperäinen saumattu peltikatto. Sen vanha, mahdollisesti 70-luvun bitumipinnoite oli jo melko kulunut, mutta katto ei vielä kuitenkaan ollut pahemmin päässyt ruostumaan. Vanha saumapeltikattohan voi kyllä kestää yli satakin vuotta, mutta jos huoltotoimissa lipsutaan, saattaa katto olla ennen pitkää menetetty. Onneksi näin ei ihan vielä ollut päässyt käymään ja huolellisen painepesun jälkeen katossa oli joitain ruosteläikkiä ja muutamia paikattavia kohtia. Saimme kuin saimmekin pelastettua talomme yli 100 vuotiaan katon! Pinnoiteeksi valittiin ruotisissa yleisemmin myös peltikatoissa käytetty bitumimassa, samankaltainen joka katossa aiemminkin oli ollut. Massa antaa mukavan mattamustan pinnan ja tekee katolle hieman elastisen sekä hyvin suojaavan pinnan. Bitumilla suojatun vesikaton sanotaan olevan erittäin pitkäikäinen ja olemme luottavaisia tämän suhteen.


Maalausta varten piti pohtia talon väritystä. Olemme nähneet useita vanhoja valokuvia koulun alkuajoista, mutta mustavalkoisista kuvista ei väritystä luonnollisesti pystynyt päättelemään. Ostohetkellä talon väritys oli kahden eri keltaisen sävyinen vihreine listoituksineen. Nykyinen väritys oli Ollin isän käsialaa 1990-luvun loppupuolelta. Koulu oli vielä 1980-luvulla valkoisessa maalissa, mutta selvää oli, että tämä ei ollut alkuperäinen väritys. Yllätyimme kuitenkin suuresti kun eräänä keväisenä päivänä koulun entinen vahtimestari asteli taloomme mukanaan todellinen aarre, alkuperäinen pöytäkirja aivan koulun alkuvuosilta 1910-1937. Pöytäkirjaa tutkiessamme sieltä löytyi rehtori Edvin Laaksosen kirjaama alkuperäinen maaliresepti okrankeltaiselle keittomaalille. Enempää emme asiaa sitten pohtineetkaan ja väritys sai pysyä nykyisellään keltaisena. Ensin toki edessä on koko talosta huolellinen maalinpoisto, sillä vuosien mittaan oli myös sivelty hengittämätöntä lateksia pintaan. Talon seinien hengittävyys on ollut alusta asti yksi tärkeimmistä päämääristä remontissamme ja maaliksi valitsimmekin siis yksituumaisesti perinteisen öljymaalin. Keittomaaali taas ei enää olisi tullut pysymään aiemmin öljymaalatuissa laudoissa. Maaliksi valitsimme Virtasen maalitehtaan neljän öljyn maalin. Virtasen maaleissa meidät vakuutti maalin hyvät ominaisuudet, tärkeimpinä pitkä huoltoväli ja mahdollisuus maalata tarvittaessa talvellakin, sekä tietysti paikallisuus, onhan Virtasen tehdas vain hetken ajomatkan päässä Paraisilla. Iloksemme saimme lisäksi huomata, että me kaikki Toukolaaksossa jaamme Virtasen maalitehtaan kanssa avoimen ja positiivisen maailmankatsomuksen. Emme siis voi muuta kuin suositella isosti! Nyt joulukuun sateissa maalaus on auttamattomasti pysähdyksissä ilman kosteudun ollessa koko ajan liian korkea, mutta toivottavasti alkuvuodesta pakkasten saavuttua pääsemme kokeilemaan maalimme talvimaalausominaisuuksia.










Matiaksen ja Rositan olohuoneen sekä keittiön ikkunat entisöitiin samalla kun eteläpäädystä tehtiin hirsipaikkauksia. Alkuperäiset ikkunat ovat yksi tämän talon hienouksista, vaikka ikkunaentisöinti toisinaan tuntuukin uuvuttavan hitaalta urakalta. Emme kuitenkaan missään nimessä vaihtaisi näitä uusiin alumiini-ikkunoihin!

Loppukesän tunnelmakuvia Saanan ja Ollin puolelta

19.9.17 by Toukolaakso


Tervetuloa syksy!

Tallenna

Toukolaaksossa jätettiin hyvästit kesälle

5.9.17 by Toukolaakso


Toukolaaksossa jätettiin hyvästit kesälle 2017 suuren ystäväjoukon ympäröimänä. Pergola täyttyi ihmisistä ja ilta jatkui myöhään yöhön. Eli juuri niinkuin pitääkin.























Kuvat: Valtteri Hentilä https://www.instagram.com/valtterihentila/

Illan lopuksi otettiin yöllinen yhteiskuva. Toukolaakso on rakennettu 1000-luvun hautapaikan päälle, joten tapahtuma ristittiin Kalmisto-communioniksi.



Kuva: Unto Rautio https://www.instagram.com/untorautio/

 

Kesäinen kylpyhuone

2.8.17 by Toukolaakso


Kylpyhuone on ollut nyt valmiina ja ahkerassa käytössä pian vuoden ajan. Pientä viilausta tilasta vielä puuttuu, mutta todella tyytyväisiä olemme olleet pohjaratkaisuun ja materiaalivalintoihin. Koko seinän levyinen peili avartaa jo valmiiksi isoa tilaa entisestään ja kasvit tuovat hyvää eloa tilaan.



Kasvit ovat tuntuneet todella viihtyvän valoisassa, lämpimässä ja kosteassa tilassa. Tason päällä olevan herttaköynnöksen ostimme 2€:lla kukkakaupan poistolaarista uudeksivuodeksi. Tultuaan meille kasvi on kasvattanut puolessa vuodessa monta metria köynnöshaaroja. 70% alennuksella löytyi myös iso kentiapalmu tuomaan lisää vehreyttä. Ruukuista parhaiten toimivat pihalla vuosia maanneet kuluneet terrakottaruukut.

Pikkuvessa

19.7.17 by Toukolaakso


Pikkuvessaamme ei ole tullut esiteltyäkään vielä täällä blogissa. Päätimme valita tähän samanlaiset pintamateriaalit ja rakenteet kuin isommassakin kylpyhuoneessa. Koko seinän levyinen peili avartaa pientä tilaa hyvin ja viherkasvit ja taulut tuovat eloa muuten hillittyyn tilaan. Laatat ovat Pukkilan viimeisiä Suomessa valmistettuja eriä, jotka saimme edukkaaseen heidän varastomyynnistään. Seinävalaisimet ovat Domus Classicasta. Siro pieni lavuaari on Geberitin ja wc-istuin Idon Tammisaaressa valmistama.



Peilin vastaikkaiselle seinälle on ajatuksena tehdä iso taulukollaasi, mutta ensimmäiset taulut nojaavat vielä keraamiseen tasoon. Piirrostyön Ollin mummu on ostanut katutaitelijalta Pariisista 50-luvun lopulla ja grafiikantyö on Ollin isän omakuva opiskeluajoilta.





Tallenna

Eteisaula kuntoon 2/2

17.7.17 by Toukolaakso


Vihdoin on eteisaula saatu puhtaaksi remontista ja sisustusta aloitettua. Hyvin sopi taas tilaan varastoihin kertyneet kalusteet.



Siro sohva on löytö facebook-kirppikseltä. Olof Ottolinin Stockmannille suunnitteleman Duetto-sohvan pehmusteet ja verhoilu olisi paikallaan vaihtaa jossain vaiheessa, mutta kun tämänhetkinenkin verhoilu sopi hyvin tilaan, päätettiin jättää verhoilu tulevaisuuteen kun valitaan sohvalle lopullinen sijoutuspaikka.



Kellarista löytyi vanha Lundian avohylly, josta sai hyvän väliaikaisen säilytyksen kengille, ja vanhoista koulutauluista löytyi hyvin sävymaailmaan sopiva yksilö Medusan reliefistä.

Aula on sen verran iso, että hyvin saa lisääkin kalusteita mahtumaan tilaan. Tavoitteena olisi saada tämän väliaikaisen eteishyllyn tilalle syksyksi tilavampi eteiskaappi, johon saisi myös takkeja säilytykseen. Toiselle seinälle olisi ajatuksissa pystyttää isompi kirjahylly, jotta saadaan kellarista kirjat lämpimään säilytyksen ennen olohuoneen valmistumista. Kattoon pitäisi vielä löytää sopivat valaisimet, jotta viimeinen silaus huoneesta saataisiin valmiiksi.



Emmanuelle-tuoli on Ollin vanhemmilta ja hivenen rikki, joten istumiseen se ei enää sovi, mutta kasvitelineeksi oivallisesti. Terrakottaruukut ovat viettäneet vuosia pihalla ja saaneet hienon sammalkuoren.



Tallenna

Tallenna
seuraava sivu »
  • About

    Neljä kolmekymppistä kaverusta remontoivat kestävin menetelmin kahdeksi asunnoksi 104-vuotiasta Ristimäen koulua, joka on myös Touko Laaksosen eli Tom of Finlandin synnyinkoti.
  • Toukolaakso Instagram

  • Tags

  • Recent Posts

  • Follow
  • Blog archive