Vappu Toukolaaksossa

10.5.17 by Toukolaakso
Ystävät ovat elämän suola. Ja ystävät ovat myös mukavin remontin kirittäjä. Saanan ja Ollin puolella järjestettiin vappujuhlat ja niiden kunniaksi ahkeroitiin eteisaula lähes valmiiksi (tehdään aiheesta vielä virallisempi postaus lähitulevaisuudessa). Ilma oli kylmin 40 vuoteen, mutta aamun lumi sentään suli pois ja illalla grillailu pihallakin onnistui.









Yksi iso etu vanhojen talojen mittasuhteissa on se, että laajempikin kaverijengi mahtuu kokoontumaan. Ja musiikkia saa kuunnella haluamallaan volyymilla. Ihana nähdä ystäviä isolla porukalla, nyt kun ihmiset ovat pirstaloituneet eri kaupunkeihin.











Illan pimetessä päästiin sytyttämään pihan suuri kynttilänjalka.



Kuvat: Valtteri Hentilä https://www.instagram.com/valtterihentila/

 




Kiitos ystävät!

Toukolaakso sata vuotta sitten

16.3.17 by Toukolaakso


Saimme tänä talvena naapuriltamme vinkin, että lähikirjastossa oli esillä valokuvanäyttely talomme historiasta. Kiinnostuneina päätimme tehdä yhteisretken näyttelyyn ja se olikin todella matkan arvoinen. Valokuvat kuuluvat Touko Laaksosen perikunnalle, joilta saimme ystävällisesti luvan niitä käyttää.



Esillä oli paljon hienoja ennen näkemättömiämme kuvia talon rakennusajoilta ja sen jälkeen. Vaikka olimme jo aiemmin nähneet kuvia, joissa talon ympäristössä ei juuri muuta näy, yllätti maiseman avaruus eri suunnista kuvattuna taas. On mahtanut talo olla kallion päällä aikanaan aika säiden armoilla ja näkynyt varmasti pitkän matkan päähän. Nykyään rehottava kasvillisuus peittää talon näkymiä varsinkin kesäisin tehokkaasti.



Erityisesti pidimme tästä soutelukuvasta, olisipa hienoa soudella ensi kesänä samalla tavoin.



Talon päädyssä on ollut näköjään myös hieno pystytanko.



Pihan sisäänkäynnillä näkyy hieno ja jämäkkä portti, tämäntyylinen portti kivipaasineen olisi hieno saada takaisin sisääntuloon. Valitettavasti vanhat kuvat ovat tietysti mustavalkoisia, olisi mahtavaa nähdä alkuperäiset talon värit kuvassa. Olemme löytäneet muutamia eri värejä ulkolaudoista, mutta tarkempaa tietoa alkuperäisistä väreistä emme ole vielä mistään löytäneet. Tällä hetkellä talo on keltainen tummanvihreillä reunalaudoilla, värillisissä kouluaikojen kuvissa talo on 80-luvulla ollut valkoinen, mutta sellainen se ei varmasti alunperin ollut.



Talon puutarha näköjään ollut rehevä myös koulun alkuvaiheissa, isommat puut tästä toki vielä puuttuvat. Kuulemamme mukaan opettajien puutarhapöytäryhmä on sijainnut tässä nurkassa pihaa.



Näyttelystä löytyi myös kuvia Touko Laaksosen perheestä ja heidän elämästään talossa. Olisi mukavaa nähdä lisää tarkempia sisäkuvia opettajan asunnosta ja muista sisätiloista. Touko kuvassa sohvalla isänsä vieressä neljäntenä vasemmalta.



Tämä kuva on otettu nykyisessä Saana ja Ollin keittiössä. Nykyisissä mittasuhteissa tuntuu luokka olleen aika tiukkaan täytetty, mutta tämä olikin pienin luokista.

Iso kiitos Touko Laaksosen perikunnalle kuvista. On hienoa asua talossa, jonka historia on niin hyvin arkistoitua.

Tallenna

Tallenna

Talviolohuone

6.2.17 by Toukolaakso
8

Remontin ajaksi teimme väliaikaisen olohuoneen keittiön toiseen päätyyn. Vaikka emme tätä olleet etukäteen suunnitelleetkaan, kalusteet löysivät hyvin paikkansa huoneesta. Oli kivaa nähdä miten eri paikoista vastaan tulleet löydöt sopivat yhteen ja pääsivät vihdoin käyttöön. Aalto-jakkarat ja iso itämainen matto olivat jääneet taloon edellisiltä asukkailta, tarjoiluvaunu ja iso palmu löytyivät Facebookin roskalava-ryhmästä, ja sermi sekä sohva taas Facebook-kirppiksiltä.

9

Kukkapuron Ateljee-sohvaa (Haimi Oy, 1966) olimme pitkään katselleet vastaan tulevaksi, ja kun sellainen löytyi hyvin edukkaaseen hintaan Facebook-kirppikseltä, emme epäröineet hankintaa hetkeäkään. Sohva onkin ollut todella mukava, tilava ja samalla kevyt ja ryhdikäs. Myös alkuperäinen kangasverhoilu oli hyvässä kunnossa, joten sille ei tarvinnut tehdä mitään.

10

11

Kavereilta saatu Kliivia on mukavan mummolamainen ja tuo mieleen klassiset hienot brittisarjat.

12

Tämäntyyppinen olohuoneen ja keittiön yhdistelmä tuntuu mukavan tutulta, koska edellinen 1800-luvun puutaloasuntomme oli 46-neliöinen ja keittiö ja olohuone samalla tavoin yhdessä. Koska keittiöstä löytyy kaakeliuuneja kaksi kappaletta, myös sen lämmittäminen onnistuu helposti. Kun tuleva olohuoneemme valmistuu, luulemme että sen jatkuvan lämmittämisen sijaan siirrymme ainakin kovimpien pakkasten saapuessa tänne pienempään tupakeittiöön. Vanhan ajan tyyli muuttaa asumisjärjestelyjä vuodenaikojen mukaan tuntuu ainoastaan järkevältä.

Tallenna

Tallenna

Turun Sanomat kylässä

5.2.17 by Toukolaakso
Turun Sanomat kävi tutustumassa talvimeininkeihin meillä.

Toukolaakso

"Pari kuukautta pystyi asumaan miten vain, mutta oli kyllä hieno hetki, kun saimme wc:n yläkertaan, juoksevaa vettä ja saimme pestyä pyykkiä."

Toukolaakso

"Henkisesti oli tosi jees, kun pääsi ensimmäisen kerran kylpyyn. Kylpyhuoneesta puuttuu vielä lavuaari, peili, lamput ja pientä viimeistelyä, mutta olemme tilaan todella tyytyväisiä. Tässä on sellaista englantilaisen sisäoppilaitoksen henkeä."

Toukolaakso

"Olemme kaikki tottuneet asumaan pienesti, siksi ei haittaa, että kaikki tilat eivät ole heti asuinkäytössä. On ihanaa, kun voimme asua eri vaiheita, ensin pienemmin ja hiljalleen laajentaa tilaa."



"Rositan ja Matiaksen keittiön viimeistely on loppusuoralla. Muuri on tasoitettu ja maalattu."



"Rosita ja Matias ovat todella tyytyväisiä kylpyhuoneeseen, joka on vihdoin kokonaan valmis. Kalusteissa on yhdistelty uutta ja vanhaa."

Koko juttu löytyy täältä ► http://koti.ts.fi/rakenna/toukolaakso-elamaa-remontin-keskella/

Teksti: Anu Välilä
Kuvat: Marttiina Sairanen / Turun Sanomat

Keittiön valmistumista (osa 2)

23.1.17 by Toukolaakso
1

Keittiön ilme muuttui kertaheitolla, kun seinälle asennettiin ylä- ja sivukaapit sekä peili. Sivukaappiin saa kätevästi esille usein käytössä olevia kuppeja, laseja ja lautasia. Peili taas antaa muutenkin isoon tilaan lisää avaruutta, ja ruokaa laittaessa ei tarvitse tuijotella pelkkää seinää kun peilistä näkee koko ruokahuoneen. Peili teki keittiöstä samalla kivalla tapaa epäkeittiömäisen tilan.

2345

Pallottelimme pitkään valintaa kaasulieden ja induktiolieden välillä, mutta päädyimme lopulta induktioon. Kaasuliesi oli ollut aina ajatuksissamme valinta omaan keittiöömme, sitten kun sellaisen joskus saisimme suunnitella, mutta muutamien käytännön seikkojen vuoksi vaihdoimme suunnitelmaa:

- Emme halunneet keittiöön yläkaappeja koko keittiön leveydeltä, sillä emme tarvinneet niin paljoa säilytystilaa ja vaihtoehto tuntui muutenkin raskaalta.

- Projektin alusta asti Saana oli ajatellut, että halusi ison peilin keittiöön tilaa avartamaan. Peilin lisäksi tilaan ei mahtunut kuitenkaan sekä liesituuletin, että yläkaappi säilytystä varten, joten saimme idean integroida liesituuletin piiloon yläkaappiin.

- Kaasuliesi olisi vaatinut lieden ja yläkaapin väliin paloturvallisista syistä kuitenkin niin paljon tilaa (minimissään 75cm), ettei edes alimpiin hyllyihin olisi ylettynyt kunnolla, joten yläkaappi ei olisi ollut kovin käytännöllinen tai näyttänyt järkevältä. Tällöin olisi pitänyt siis valita pelkkä liesituuletin ilman yläkaappia.

- Kaasupullon säilytys olisi vienyt säilytystilaa alakaapeista. Asiaa pidempään pohdiskeltuamme induktiolieden helppo puhdistettavuus alkoi myös miellyttää, ja lopulta se tuntui oikealta ratkaisulta. Valitettavasti meillä kävi lieden kanssa toimituksessa huono tuuri, ja vasta kolmas(!) postitettu liesi saapui luoksemme ehjänä. No, ainakin osaa nyt arvostaa ehjää ja toimivaa liesitasoa.

6

Keittiön vetimiä mietimme pitkään, ja lopulta löytyivät hieman sattuman kautta, kun törmäsimme Paattisilla Pimeessä Vintissä vanhoihin ja siroihin 50-luvun lankavetimiin hyvin järkevään hintaan.

7

Jatkoa keittiöremontille on vielä tulossa, kun ruokapöydän tilalle valmistuu saareke, ja toiseen päätyyn huonetta pidempi ruokapöytä. On ollut hyödyllistä edetä keittiön tiimoilta puuseppämme Ville Aakulan kanssa vaihe vaiheelta, jolloin omat säilytystarpeet ja muut toiveet ovat selkiytyneet keittiötä käyttämällä.

Tallenna

Toukolaakson uusivuosi

5.1.17 by Toukolaakso
unto_rautio_dsc7302

Toukolaaksossa juhlistettiin uuden vuoden vaihtumista ystävien seurassa cocktailjuhlien teemalla. Koska talo ei vielä hetkeen valmistumassa, ja varsinaisia tupareita saa vielä odotella, oli ihanaa kutsua ystäviä juhlimaan hieman keskeneräiseenkin taloon. Samalla sai itse välipäivinä hyvän deadlinen saada valmiiksi muutamia pitkään roikkuneita listojen kiinnityksiä ja keittiön viimeisiä pinkopahvituksia. Myös uusi keittiö pääsi hyvin koekäyttöön valmistuttuaan vain muutamia tunteja ennen vieraiden saapumista.

unto_rautio_dsc7303 unto_rautio_dsc7321 unto_rautio_dsc7329 unto_rautio_dsc7335 unto_rautio_dsc7359 unto_rautio_dsc7405 unto_rautio_dsc7423Kuvat: Unto Rautio www.untorautio.com

Oi keittiö! (osa 1)

3.1.17 by Toukolaakso
3

Joulukuu hurahti työkiireissä ja blogi eli pientä hiljaiseloa. Paljon on ehtinyt remontin saralla kuitenkin tapahtumaan. Saanan ja Ollin keittiö on alkanut vihdoin valmistumaan. Ensimmäisessä vaiheessa keittiöön asennettiin puusepän valmistamat alakaapit sekä Tulikiveltä* tilattu graniittitaso.

2

Värien valinta aiheutti harmaita hiuksia ja päädyimmekin kaapiston värissä taas suppeampaan Thorvald Lindqvistin perinnevärikarttaan, ja sävyksi valittiin "suosikkiväri kautta aikojen".

1

Koska pistorasiat ovat keittiössä hyvin näkyvällä paikalla, päätimme panostaa sinne tuleviin pistorasioihin. Tilasimme Domus Classicalta* kauniit posliiniset rasiat, joita asennettiin sekä yksittäin, että pareina.

4

Graniittitaso on osoittautunut käytössä todella hyväksi ratkaisuksi, tasolle voi laskea huoletta mitä vain ja elävä pinta on turhankin anteeksiantava roskien suhteen, siitä on todella vaikeaa erottaa pieniä murusia. Pinta elää kauniisti eri valoissa, ja siitä voi erottaa paljon eri sinisen, harmaan ja ruskean sävyjä, tietyssä valossa jopa hieman luksuskimallusta.

785

Keittiön toiseen päätyyn tulevaan ruokatilaan löysimme Roskalava Turku -ryhmästä todella näyttävän ja tilaan sopivan palmun. Nyt ruokatila on ollut käytössä väliaikaisena olohuoneena, siitä täytyykin laittaa toinen postaus pian.

610

Facebookin Purkutavarakirppis-ryhmästä avulla löysimme myös kauniita vanhoja valokatkaisimia koko talon tarpeiksi. Samasta ryhmästä oli apua purkuvaiheessa sisällä olleen saunan käyttämättä jääneiden osien ja muiden ylimääräisten tavaroiden eteenpäin kierrätyksessä. Taloon sopivat pintavedot näyttävät mielestämme kauniilta näihin yksityiskohtiin yhdistettynä.

* tuotteista saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan

Vihdoin kylpyyn!

8.11.16 by Toukolaakso
1

Ennen talven saapumista päästiin Saanan ja Ollin puolella vihdoin kauan odotettuun kylpyyn! Huone vaatii vielä pieniä viimeistelyjä, esim. peili, lavuaarin kannakkeet, wc:n huuhtelupainike, seinävalaisimet ja kaappi pesukoneelle puuttuvat yhä, mutta suurimmat elementit ovat nyt paikallaan ja käyttökunnossa.

2

Lopputulos näyttää ehkä jopa paremmalta mitä osasimme odottaa, kiva yhdistelmä vanhaa ja modernia tyyliä pienellä kylpyläfiiliksellä. Aluksi ajatuksenamme oli laittaa wc-istuin vain erilliseen pieneen vessaan, mutta onneksi päädyimme lopulta lisäämään sen myös kylpyhuoneeseen. Toinen istuin tulee varmasti myös jatkossa isossa talossa käyttöön, eikä juuri rumenna kylpyhuoneen ilmettä, linjakas seinä-wc istuu tilaan oikein kivasti.

Myös kylpyammeen tarpeellisuutta mietittiin jonkin aikaa, mutta onhan se aika luksusta päästä työviikon jälkeen kylpyyn, varsinkin kun ulkosaunan valmistumista saamme vielä varmasti odottaa hetken. Ehkä pieni itsensä hemmottelu remontin keskellä on välillä paikallaan, vaikkei kylpy varsinainen ekoteko olekaan.

6

Seinäwc:n telineen saimme piilotettua rakentamalla koko seinän levyisen kotelon, josta sai samalla kivan tason kylpyhuoneen purkeille ja kasveille. Koska kylpyhuoneessa harvemmin on näin mahtavia ikkunoita, halusimme ottaa kaiken irti tilaan tulevasta valosta varaamalla paljon tilaa kasveille.

3

Korokkeen reunustaa koristamaan löysimme kaunista posliinista kaakeliboordia, joka jatkaa kivasti muissa koulun huoneissa olevaa puolipaneelin henkeä. Jatkamalla kaakelointia ja boordia myös muille huoneen seinille samassa korkeudessa, tilassa tuli mukavan eheä ja huonemainen kokonaisuus. Ainoastaan suihkuseinä on kokonaan kaakeloitu. Sekä amme- että seinähana ovat Tapwellilta*, ja sopivat hyvin ajattomaan, aavistuksen kouluhenkiseen tyyliin.

457

Lattialaattaa harkitsimme pitkään, kuusikulmainen malli oli alusta asti hakusessa, mutta materiaalista, värisävystä ja koosta mietimme useita eri vaihtoehtoja. Klassinen Pukkilan laatta vaalean beigessä värissä oli lopulta mielestämme kuitenkin klassisin vaihtoehto, emmekä lattian valmiina nähtyämme katuneet päätöstämme lainkaan. Hyvin ohuella saumauksella ja lähellä laatan värin olevalla saumalaastilla tyylistä tuli kivan vanhahtava. Myös valkoinen kiiltävä seinälaatta oli löytö Pukkilan poistoerästä, viimeisiä Turussa valmistettuja laattoja edukkaaseen 5€ neliöhintaan.

9

Kyllä nyt kelpaa kylpeä Aurajokimaisemassa!

* tuotteista saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan

Suuri suru saapui Toukolaaksoon

31.10.16 by Toukolaakso
Torstaina 20.10.2016 Toukolaaksoa kohtasi suuri suru. Ollin isä Pekka nukkui äkillisesti pois luotamme. Pekalla ja Ollin äidillä Hiltulla on oleellinen osa Toukolaakson tarinassa.

kuva-1

Isä syntyi ja kasvoi Porissa. Hän kävi kauppaopiston, ja oli jo nuoresta iästä asti kiinnostunut osakkeista. Ensimmäisistä kesätyörahoistaan 15-vuotiaana hän hankki ensimmäiset osakkeensa, ja sijoittamista hän harrasti koko elämänsä ajan. Hän oli tarkka rahan kanssa, opiskeluaikoina faija teki usein jättikattilassa koko viikon keiton etukäteen. Isä valmistui lavastajaksi ja kuvaamataidonopettajaksi Ateneumista, jossa opiskeli yhdessä äitini kanssa. Myöhemmin hän teki niin puutyö- kuvaamataidon- kuin liikunnanopettajan töitä. Nuorena hän oli myös jonkin aikaa mainospiirtäjänä postikorttifirmassa ja äitini kanssa he pitivät nuorina Porissa myös Boa-nimistä maailmankauppaa. Kaupan slogan oli ”Maailma on avara, meillä sieltä tavara”. 70-luvulla faija perusti toiminimen ja teki itse serigrafialla painettuja puunaulakoita, joita kiersi myymässä toreilla.

Vanhempani alkoivat seurustella kun äiti oli 14 ja isä 16 ja ehtivät olla yhdessä 59 vuotta, joista naimisissa 51. He asuivat niin Porissa, Helsingin keskustassa, Ylitorniolla, Kuusamossa, Turussa, maalla Petkeleen kylässä kuin kahteen otteeseen Uudessakaupungissa. He saivat neljä lasta ja seitsemän lastenlasta. Perheeseemme kuului myös vuosien varrella aina koiria ja ajoittain muutama kissakin.

Isä keräili vuosien varrella lukemattomia eri asioita lipputangonnupeista kahvipannuihin. Kahvipannukokoelman kartutus lopetettiin kun 150 pannua tuli täyteen. Viime vuosinaan isä keräsi kastikeastioita. Hän ehti myös rakentaa kunnioitusta herättävän tuhansien niteiden kirjaston. Isä myös maalasi eri tekniikoilla ja teki hienoja grafiikantöitä. Puutarhanhoito oli hänelle rakas harrastus, ja isän idea oli rakentaa Toukolaakson massiivinen pergola, josta minä ja Saana saamme nyt nauttia. Isän lempikasvi oli Rhododendron. Purjehdus oli aina isälle iso kiinnostuksen kohde ja Moira-veneellä hän voitti 1990 Scylla-veneiden maailmanmestaruudenkin.

Pekka ja Hiltu hankkivat tyhjillään olleen ja karuun kuntoon päässeen koulun vuonna 1998, kun vanhat puutalot kiinnostivat vain harvoja. Vuoden päivät isä remontoi taloa yksinään ennen kuin se oli muuttokunnossa. He asuivat talossa 15 vuotta, mutta isän polvet alkoivat haitata ja hieman helppohoitoisempi asuminen alkoi kiinnostaa, joten kaksi vuotta sitten syksyllä he päättivät muuttaa takaisin Uuteenkaupunkiin. Kun he tuolloin kysyivät kiinnostaisiko meitä ostaa koulu, pidimme sitä alkuun vitsinä. Mutta kun aloimme perehtyä asiaan Rosin ja Matiaksen kanssa vitsistä muodostui nopeasti vuoden intensiivinen kuntokartoitus-, budjetointi- ja tiedonhankintareissu remontointiin, jonka seurauksena nyt asumme täällä. Aluksi faija oli huolissaan, onko talo liian suuri projekti meille ja se kiristi ajoittain välejämme. Mutta kun alun purku-vaiheen jälkeen pääsimme rakentamaan, hänkin huomasi että olimme tehneet hyvää ja perustellista työtä ja arvosti valintojamme. Tuntui hyvältä että faija oli innoissaan ja luottavainen työstämme. Tuntuu helvetin surulliselta, että isä ei ole näkemässä kotiamme valmiina.

kuva-4

Vuonna 1998 Ristimäen koulu ja piha näyttivät näin ankealta. Talo on rakennettu muinaisen kalmiston päälle, joten kaivaminen on kiellettyä.  Isän idea oli hankkia suuret kaivonrenkaat ja rakentaa vehreä pergola, josta me saamme nyt nauttia. Isä valitsi myös hyvät perinteiset sävyt talon väreiksi ja vuonna 1999 maisema näytti jo hyvin erilaiselta.

kuva-5

Isälle oli aina tärkeää, että koko ajan oli jokin nikkarointi- tai remppaprojekti työn alla. Faija oli tee-se-itse -mies henkeen ja vereen. Aika usein sähkötyötkin tehtiin itse, ajoittain hyvin jännittävin seurauksin. Suuren surun keskellä tuntuu lohdulliselta että hän sai elää loppuun asti suhteellisen terveenä ja toimintakykyisenä ja viimeisinä päivinäänkin värkkäillä Uudenkaupungin talon pihaa ja suunnitella tulevia projekteja. Nyt jää meidän vastuullemme jatkaa tästä.

Faijalta opin monia tärkeitä asioita: estetiikan arvostuksen, puutarhanhoidon ilon, itse tekemisen eetoksen, vanhojen tavaroiden arvostuksen, kirpputorikiertelyn sekä kiinnostuksen vanhoihin taloihin ja kirjoihin.

Isän viimeiseksi lukemaksi kirjaksi yöpöydälle jäi Kalevi Ahon Taide ja todellisuus. Viime vuosina juttelin faijan kanssa lähes joka päivä puhelimessa. Useimmiten tavallisia arkisia juttuja ruuasta, kirjoista, televisio-ohjelmista, maailman menosta ja nikkarointiprojekteista. Kun puhuimme viimeistä kertaa, isän viimeiset sanat minulle olivat: ”Sano Saanalle terveisiä. Pitäkää hauskaa!”.

Lupaamme tehdä parhaamme.

Lepää rauhassa isä. Suru on syvä. Kaipaamme sinua.

- Olli ja Saana

kuva-3

Kylpyhuoneen taso vanhasta senkistä

29.10.16 by Toukolaakso
dscf1806

Rositan ja Matiaksen puolella kylpyhuone vihittiin käyttöön kesäkuun alussa ja pikkuhiljaa listoja, kaappeja ja muita yksityiskohtia on saatu paikoilleen. Allastasoksi valikoitui vanha 50-luvun senkki, jonka ostimme Uudenkaupungin vanhantavaran liikkeestä 2013. Tiikkiviiluinen senkki oli aika huonossa kunnossa, mutta se kunnostettiin Rositan toimesta viime keväänä. Vanha lakka hiottiin pois ja tilalle laitettiin venelakkaa, jotta pinta kestäisi mahdollisimman hyvin kosteutta. Teetimme puusepällä senkkiin sopivan peilin, joka on valmistettu turkulaisesta jalavasta. Todellinen lähituote siis! Lisa Johansson Papen suunnittelemat lampunkuvut ovat muutaman vuoden takainen hankinta Ekotorilta ja tilasimme ruotsista niihin sopivat Ifön kosteantilan kannat.

dscf1809 dscf1792 dscf1803 dsc_0487

Senkin laatikot vaativat pientä korjausta jo kesällä 2013.

dscf1048

Senkki oli pahoin kärsinyt, mutta sai toimittaa huonokuntoisena virkaansa vanhassa asunnossamme.

dscf0524

Kevätauringon saapuessa hiomistöitä tehtiin pihalla ja lakkaus Rositan verstaalla.
seuraava sivu »
  • About

    Neljä kolmekymppistä kaverusta remontoivat kestävin menetelmin kahdeksi asunnoksi 102-vuotiasta Ristimäen koulua, joka on myös Touko Laaksosen eli Tom of Finlandin synnyinkoti.
  • Instagram

  • Follow
  • Tags

  • Recent Posts

  • Blog archive