Virtasen maaleja Toukolaaksossa

3.10.19 by Toukolaakso
Saana ja Olli toteuttivat Virtasen maalitehtaan luonnonmukaisille ja hengittäville sisustusmaaleille uutta ilmettä Toukolaaksossa.

Käykää tutustumassa > www.virtasenmaalitehdas.fi/saanajaolli







 













Toukolaakson rempan perusteella voimme suositella maaleja isosti!

Kuvaajana toimi loistava Suvi Kesäläinen.

PS. Kannattaa osallistua myös Virtasen #virtasremppa-kisaan, jossa palkintona lahjakortti Finnish Design Shopiin.

 

 

Saanan ja Ollin sisätilat viittä vaille valmiina

13.6.19 by Toukolaakso

Saanan ja Ollin puolella on kevät kulunut toisen salihuoneen remontin parissa. Vihdoin on listatkin saatu paikoilleen, ja huonekalut pystyttiin kantamaan sisään tilaan.



Artekin pöytä oli talossa sen hankkiessamme, ja vihdoin se löysi sopivan paikan salista. Venetsia-tuolit löysimme Turun Kontista 4 kpl 12€:lla!



Korkean, yli 30-vuotiaan traakkipuun saimme lahjoituksena päiväkeskuksesta, joka muutti vanhasta korkeakattoisesta puutalosta moderniin ja matalaan tilaan, johon puu oli liian korkea. Joten pelastimme kasvin meille roskalavalle joutumiselta. Meille saapumisensa jälkeen puu on tuottanut myös kovaa vauhtia kasvavan jälkeläisen, joka siirretään pian omaan ruukkuunsa.



Täydellinen sohva tilaan löydettiin Facebook-kirpputorin kautta. 70-luvulla itsenikkaroitu ja Vuokon Hedelmä-kankaalla verhoiltu kulmasohva muuntuu moneen malliin. Eikä toista kappaletta tule vastaan. Näin villiä kuosia ei varmaan muuten olisi tullut valittua, mutta kuvio tuo muuten hillittyyn huoneeseen hyvää vaihtelua.





Huoneen päädyssä on säästynyt alkuperäinen opettajan koroke. Päätimme luonnollisesti säilyttää sen, sillä se tuo asuntoon luontevasti palan sen historiaa ja samalla on sisustuselementtinä mukavan erikoinen.



Opettajankorokkeen toiseen päätyyn saimme kerättyä asunnon kasveja, sillä huone on asunnon valoisin ja avarin. Valoisaan tilaan valitsimme maaliksi Virtasen hengittävän sisustusmaalin* ja sävyksi hennon mutta lämpimän beigen. Näin salihuoneidemme tunnelmat toimivat hyvin yhdessä.



Korokkeen päällä säilytämme vieraspatjoja, eli siihen saa yövieraille helposti pedattua oman sängyn. Muuten patjat toimivat tyynyjen kanssa rentona löhöilypaikkona. Patjojen päälle löysimme omista varastoista vuosia sitten kirpputorilta ostetun Vuokon kankaan, joka sopi hyvin pariksi sohvan verhoilulle.



Ollaan viime aikoina testattu uutta salia niin nukkumis-, bailaus- kuin rentoutumiskäytössä ja huomattu että toimii!


* tuotteesta saatu alennusta näkyvyyttä vastaan.


Saanan ja Ollin uusi sali

25.11.18 by Toukolaakso


Saanan ja Ollin puolella toinen saleista on vihdoin päässyt käyttöön. Kalusteetkin löysivät paikkansa ilman suurempia ongelmia ja uusia hankintoja. Edellisessä asunnossa ollut 50-luvun sohva sopi kooltaan ja väriltään tilaan yllättävän hyvin ja laverin saimme ystäviemme vanhempien ladosta. Sohvapöytä on pieni viritelmä vanhasta talosta löytyneestä vanhasta kirjahyllystä ja eurolla ostetuista käytetyistä marmorilaatoista, mutta eiköhän sekin saada kuntoon laitettua.





Nahkainen safarituoli löytyi roskalavalta keskustasta. Sattumien kautta meille selvisi tällä viikolla, että kaluste on Artekin 30-luvulla maahantuoma ranskalainen tuoli. Kunto vaatisi pientä entisöintiä, mutta nyt historian selvittyä täytyy olla entistä huolellisempi kunnostuksessa.



Tauluja pitäisi vielä ripustaa seinille, mutta seinätilaa on niin paljon, että sommittelu on aiheuttanyt hieman päänvaivaa. Ehkä pitäisi olla vaan rohkea ja ripustaa yksi ensin ja jatkaa ympärille. Seinän pituinen kaapisto on vanhoista talossa olleista koulun kaapeista rakennettu. Aluksi suunnittelimme käyttävämme ne keittiössä, mutta koska mitoitus ei ollut keittiöön kovin optimaalinen, onneksi saimme ne hyötykäyttöön salissa.





Lattioissa päädyimme salissa vanhaan kunnon suopakuuraukseen. Kävimme ostamassa Rakennusperinteen Ystävien kaupasta Puolalanpuistosta kotimaista Kätevän emännän pellavaöljysuopaa. 114-vuotiaan lankun hiominen vuosikymmenten kansakoulunruskeiden maalikerrosten alta oli toki todella aikaavievää, mutta lopputulos näyttää meistä tosi hyvältä.



Salin väliseen oviaukkoon suunnittelimme lasiovia, jotta vielä remontin ollessa kesken toisessa huoneessa pystyisimme sulkemaan välin huoneiden välissä. Emme haluneet kuitenkaan perinteisiä pariovia, sillä aamuaurinko nousee toisen salin puolelta ja laskee toiseen saliin, joten ikkunallisten ovien avulla saamme lisää valoa molempiin huoneisiin. Mikäli majoitamme vieraita toisessa salissa, niin ovien avulla saa sinne myös hieman lisää yksityisyyttä. Lasiovia etsimme useasta eri paikasta, ja lopulta päädyimme tilaamaan ne mittojen mukaan tehtynä Nissinen Design Groupilta *. Emme olisi voineet olla tyytyväisempiä lopputulokseen. Toiminta oli ripeää, ja ovet sopivat huoneeseen täydellisesti. Toisen huoneen valmistuttua ovet saa kätevällä haitarimekanismilla myös oviaukon sivuille, jolloin huoneet yhdistyvät yhdeksi tilaksi. Laitetaan tännekin vielä lisää kuvia kun toisella puolella vallitsee vähän pienempi kaaos.



Salin kattovalaisimet on purettu Turun Akatemiatalosta, ja näitä meillä on säästössä toista salia varten vielä muutama. Kooltaan ne sopivat korkeaan tilaan oikein sopivasti.



* tuotteesta saatu alennusta näkyvyyttä vastaan.

 

Eteinen edistyy

25.11.18 by Toukolaakso


Saanan ja Ollin eteisessä on myös tehty pieniä muutoksia kalusteissa. Talven tullen tuli tarve vaatekaapille, kun takit löytyivät aina kasasta sohvalla. Onneksi salissa oli valmiina vanha perintökaappi, jonka siirtämällä saimme myös lisää tilaa remontille. Siirtämällä yhden pöytäryhmistä eteiseen, siitä tuli myös enemmän huonemainen, vaikkemme juuri ole tuossa pöydän ääressä vielä istuskelleetkaan.



Olli toivoi lahjaksi Lundian kolmemetrisiä välitikkaita, jotta eteisen kirjahyllyyn saisi vielä vähän enemmän tilaa kirjoille. Viimeiset sellaiset löytyivät onneksi Lundian varastolta, ja saimme huonekorkeuden maksimikäyttöön.





Savimaalien testausta salihuoneessa

30.7.18 by Toukolaakso


Saana ja Ollin puolella korkeimpien salihuoneiden valmistuttua mietittiin pitkään eri pinnoitusvaihtoehtoja. Toiveena oli hengittävä ja hieman elävä pinta. Muiden huoneiden seinät olemme maalanneet Uulan Into-maaleilla, mutta näihin huoneisiin halusimme testata jotain muuta. Salihuoneissamme on myös yhdessä seinässä kipsilevyä (pakollinen paloseinä jakamaan taloa), toisessa Huokoleijonan päällä makulatuuritapettia ja yhdessä pinkopahvia, joten tämä asetti tiettyjä vaatimuksia. Vastaamme tulivat savimaalit, jotka tuntuivat perinteiseltä ja turvalliselta vaihtoehdolta. Värisävyt näihin maaleihin voi joko ostaa valmiiksi sekoitetuista vaihtoehdoista tai sekoittaa itse, joten myös tämä mahdollisuus pelata pigmenttien kanssa kiinnosti. Salin eri seinät näyttävät eri valaistuksessa, eri päivänaikoina ja vuodenaikoina hyvin erilaisilta, joten mahdollisuus sävyttää maalia kokeilukohtien maalaamisen jälkeen tuntui hyvältä.



Domus Naturan muovittomat ja hengittävät savimaalit sekä sävytyspigmentit hankimme käyttöön Domus Classicalta*. Värien sekoittaminen olikin mielenkiintoinen projekti. Kokeilimme sekoittaa ensin pienempiä määriä värejä eri purkkeihin. Sävytyksessä käytimme Umbran vihreää, mustaa ja sinistä.

Tavoitteena oli saada lämmin, vihertävän harmahtava sävy. Pienessä savimaalimäärässä jo pienikin määrä pigmenttiä muutti sävyä huomattavasti ja eri seinillä maalattaessa sama väri näytti täysin erilaiselta. Maalattaessa maali näytti myös selkeästi lopullista väriä tummemmalta ja kuivui huomattavasti vaaleammaksi useamman tunnin ajan. Vaikka maali oli kosketuskuiva ja uudelleenmaalattavissa 1-3 tunnin kuluttua, sävy näytti vaalenevan vielä pidempään. Perinteisiin maaleihin verrattuna oli mukavaa pystyä sävyttämään maalia itse haluamaansa suuntaan.





Lopulta löysimme meitä miellyttävän sävyn ja sekoitimme sitä ämpärillisen, jotta sama sävy riittäisi varmasti koko huoneeseen. Vaikka yritimme tarkasti merkitä käyttämämme reseptit, tuli joka erästä aina hieman eri sävyinen. Kerralla kannattaa siis sekoittaa varmasti koko huoneeseen riittävä määrä maalia. Maalasimme savimaalia lopulta 3 kerrosta, jotta kaikki sauman ja epätasaisuudet menivät peittoon. Pinnasta tuli mukavan elävä ja samettisen matta. Täyshimmeänä luonnonmaalina savimaali ei sovellu aivan jokaiselle seinälle, sillä se ei kestä pesemistä. Salin seinissä emme kuitenkaan usko, että tästä tulee ongelmaa. Pintaa voi kuitenkin pyyhkiä kevyesti ja ongelmakohtia on helppo myös paikkamaalata tarpeen mukaan. Laitamme pian lisää kuvia valmiista maalatusta huoneesta.



Tavoitteenamme on remontoida sellaisilla metodeilla, että talo seisoo paikallaan vielä seuraavankin sadan vuoden jälkeen. Savimaalin hengittävyys tukee tätä tavoitetta ja lisäksi maali on helppo maalata. Monille materiaaleilla sopivuus oli hyvä etu huoneessa, jossa on kolmea eri pintamateriaalia. Eli eiköhän jatketa savimaalilla myös seuraavankin salihuoneen parissa!

* Tuotteet saatu näkyvyyttä vastaan.

”Ei vanhan remontoiminen mitään rakettitiedettä ole” - Toukolaakso ja vanhan kansakoulun remontointi Helsingin sanomissa

29.7.18 by Toukolaakso


Helsingin sanomat kävi haastattelemassa Saanaa ja Ollia kansakoulujen remontointia käsittelevään juttuunsa, jonka nettiversio löytyy täältä: https://www.hs.fi/koti/art-2000005714954.html



"Kaksi vuotta sitten heinäkuussa pari yöpyi koulussaan ensimmäisen yön lattialle viskatulla patjalla. Aamulla alkoi remontti. Keittiö purettiin ja ennen kuin uusi saatiin paikoilleen, ruuat tehtiin yhdellä keittolevyllä tai lämmitettiin Vihiksiä. Vessaan piti juosta talon toiselle puolelle kellariin.

”Kun alku on karu, kaikki mitä saadaan valmiiksi, tuntuu luksukselta”, kertoo Saana Sipilä."





”Jos me pystytään remppaamaan, niin moni muukin pystyy. Tämä ei ole niin pelottavaa kuin miltä etukäteen vaikutti. Ha­luamme palauttaa talon alku­peräisempään, hengittävään kuntoon perinteisin menetelmin ja materiaalein. On hienoa, kun eristeiden ja muovimattojen alta paljastuu sata vuotta vanhaa jykevää hirsiseinää ja puulattiaa.”





”Meitä on kolme pienyrittäjää ja yksi kokki. Joukossa ei ole yhtään massipäällikköä, joka haluaisi talon täyteen italialaista marmoria. Kaikilla on aika samanlainen käsitys, mitä asiat saavat maksaa”





”Asuntolaina on meidän elämän suurin sijoitus. Tuntui järkevältä hankkia sillä hyvin tehty vanha talo. Ja mitä enemmän olemme tutustuneet vanhojen talojen remontointiin ja opiskelleet asioita, sitä järkevämmältä hankinta tuntuu”





Teksti: Susanna Lehmuskoski

Kuvat: Vesa-Matti Väärä

Salin remontointia ja repeäviä pinkopahveja

28.3.18 by Toukolaakso


Talven aikana Saanan ja Ollin puolella ollaan päästy myös ensimmäisen salihuoneen kimppuun. Lattioista on poistettu sama kansakoulunruskea Permo-maali kuin muistakin huoneista. Alkuperäinen paneelikatto pestiin ja maalattiin, ja siitä tuli komea.





Vanhoja tapettimalleja ei uusien kerrosten alta löytynyt, mutta hirsiseinistä sensijaan löytyi useita vanhoja piirustuksia ja merkintöjä kuten nämä lusikkamallien piirustukset.





Ulkoseiniin asennettiin lisäeristykseksi Huokoleijonaa, kuten muissakin huoneissa. Kovien pakkasten ajaksi peitettiin niillä osin ikkunoitakin, jotta tilassa pysyisi lämpö paremmin.



Viikonloppuna saimme pinkopahvitettua koko huoneen, ja kokemuksen myötä pahvitus menikin yllättävän helppoa. Kaamea yllätys odotti kuitenkin kun seuraavana aamuna menimme tarkistamaan seinien tilanteen. Pahvit olivat ilmeisesti olleet hieman liian kosteita ja siksi kiristyneet niin paljon, että 3,8 metrinen pahvi oli revennyt keskeltä seinää kahtia. Perkeles! Muut huoneemme eivät ole näin korkeita tai pitkiä, joten ehkä isompi pinta-ala oli vaikuttanut isoon kiristymiseen. Samoin lämpötila oli nyt matalampi, joten pahvien kosteus pysyi niissä paremmin asennuksen ajan.



Kyllä harmitti, kun näimme tämän melkein 5 cm repeämän. Onneksi saimme tehtyä tilalle uuden paikan pinkopahvista eikä koko seinää täytynyt pahvittaa uudelleen. Hieman jännitti miten jo seinällä kiristyneet pahvit reagoivat uuden hieman kostutetun pahvin kanssa, mutta ihan siistiä jälkeä onneksi saatiin.



Testailtiin hieman myös erilaisia värisävyjä salin seiniä varten. Jännittävää nähdä miten erilaisilta sävyt näyttävät eri tiloissa ja eri taustaa vasten.

Valitsemistamme maaleista ja väreistä kerromme lisää myöhemmässä postauksessa, kun saadaan hommat fundeerattua valmiiksi.

Toukolaakso Asunissa

25.1.18 by Toukolaakso


Asun-lehti (01/18) kävi Saanan ja Ollin luona tutkimassa vanhan talon tyyliä.





















Kuvat: Krista Keltanen

Ulkoremontti käyntiin!

26.12.17 by Toukolaakso

Toukolaakson remontti on kesän ja syksyn aikana alkanut vihdoin myös ulottumaan ulkopintoihin asti. Talon rapistunut ulkomaalaus on viime ajat saanut talon näyttämään hieman alakuloiselta ja kattokin kaipaili jo uutta pinnoitusta. Olimmekin siis helpottuneita ja innoissamme kun kesän aikana alkoi tapahtua ja talon ulkoinen ilme alkoi hitaasti mutta varmasti palautumaan entiseen loistoonsa. Ihan kaikkeen emme toki itsekään taivu, ja esimerkiksi kattotöihin sekä eteläpäädyn hirsipaikkauksiin palkkasimme ammattiapua.


Kesällä työt alkoivat katolta. Kattona meillä on alkuperäinen saumattu peltikatto. Sen vanha, mahdollisesti 70-luvun bitumipinnoite oli jo melko kulunut, mutta katto ei vielä kuitenkaan ollut pahemmin päässyt ruostumaan. Vanha saumapeltikattohan voi kyllä kestää yli satakin vuotta, mutta jos huoltotoimissa lipsutaan, saattaa katto olla ennen pitkää menetetty. Onneksi näin ei ihan vielä ollut päässyt käymään ja huolellisen painepesun jälkeen katossa oli joitain ruosteläikkiä ja muutamia paikattavia kohtia. Saimme kuin saimmekin pelastettua talomme yli 100 vuotiaan katon! Pinnoiteeksi valittiin ruotisissa yleisemmin myös peltikatoissa käytetty bitumimassa, samankaltainen joka katossa aiemminkin oli ollut. Massa antaa mukavan mattamustan pinnan ja tekee katolle hieman elastisen sekä hyvin suojaavan pinnan. Bitumilla suojatun vesikaton sanotaan olevan erittäin pitkäikäinen ja olemme luottavaisia tämän suhteen.


Maalausta varten piti pohtia talon väritystä. Olemme nähneet useita vanhoja valokuvia koulun alkuajoista, mutta mustavalkoisista kuvista ei väritystä luonnollisesti pystynyt päättelemään. Ostohetkellä talon väritys oli kahden eri keltaisen sävyinen vihreine listoituksineen. Nykyinen väritys oli Ollin isän käsialaa 1990-luvun loppupuolelta. Koulu oli vielä 1980-luvulla valkoisessa maalissa, mutta selvää oli, että tämä ei ollut alkuperäinen väritys. Yllätyimme kuitenkin suuresti kun eräänä keväisenä päivänä koulun entinen vahtimestari asteli taloomme mukanaan todellinen aarre, alkuperäinen pöytäkirja aivan koulun alkuvuosilta 1910-1937. Pöytäkirjaa tutkiessamme sieltä löytyi rehtori Edvin Laaksosen kirjaama alkuperäinen maaliresepti okrankeltaiselle keittomaalille. Enempää emme asiaa sitten pohtineetkaan ja väritys sai pysyä nykyisellään keltaisena. Ensin toki edessä on koko talosta huolellinen maalinpoisto, sillä vuosien mittaan oli myös sivelty hengittämätöntä lateksia pintaan. Talon seinien hengittävyys on ollut alusta asti yksi tärkeimmistä päämääristä remontissamme ja maaliksi valitsimmekin siis yksituumaisesti perinteisen öljymaalin. Keittomaaali taas ei enää olisi tullut pysymään aiemmin öljymaalatuissa laudoissa. Maaliksi valitsimme Virtasen maalitehtaan neljän öljyn maalin. Virtasen maaleissa meidät vakuutti maalin hyvät ominaisuudet, tärkeimpinä pitkä huoltoväli ja mahdollisuus maalata tarvittaessa talvellakin, sekä tietysti paikallisuus, onhan Virtasen tehdas vain hetken ajomatkan päässä Paraisilla. Iloksemme saimme lisäksi huomata, että me kaikki Toukolaaksossa jaamme Virtasen maalitehtaan kanssa avoimen ja positiivisen maailmankatsomuksen. Emme siis voi muuta kuin suositella isosti! Nyt joulukuun sateissa maalaus on auttamattomasti pysähdyksissä ilman kosteudun ollessa koko ajan liian korkea, mutta toivottavasti alkuvuodesta pakkasten saavuttua pääsemme kokeilemaan maalimme talvimaalausominaisuuksia.










Matiaksen ja Rositan olohuoneen sekä keittiön ikkunat entisöitiin samalla kun eteläpäädystä tehtiin hirsipaikkauksia. Alkuperäiset ikkunat ovat yksi tämän talon hienouksista, vaikka ikkunaentisöinti toisinaan tuntuukin uuvuttavan hitaalta urakalta. Emme kuitenkaan missään nimessä vaihtaisi näitä uusiin alumiini-ikkunoihin!

Loppukesän tunnelmakuvia Saanan ja Ollin puolelta

19.9.17 by Toukolaakso


Tervetuloa syksy!

Tallenna
  • About

    Neljä kolmekymppistä kaverusta remontoivat kestävin menetelmin kahdeksi asunnoksi 104-vuotiasta Ristimäen koulua, joka on myös Touko Laaksosen eli Tom of Finlandin synnyinkoti.
  • Toukolaakso Instagram

  • Tags

  • Recent Posts

  • Follow
  • Blog archive